Luokkataistelun juoksuhaudoissa – kun muutos ei tapahdukkaan automaattisesti
LANKA -verkosto
18/12/2025
Toimituksen huomio 18.12.2025 klo 18:44: Saimme lukijapalautetta että vakiintunut termi ”Superstruktuurille” Suomessa on päällysrakenne. Olemme korjanneet tekstistä sanat oikeaan vakiintuneeseen muotoon. Kiitos palautteesta – otamme sitä aina mielellään vastaan artikkeleistamme osoitteeseen info@lankaverkosto.fi
Suomen hallitus on jälleen ajautunut uuden rasismikohun piiriin ja eduskunta on taas 16.12. hyväksynyt uusia heikennyksiä joista yhtä osittain valaisimme jo edellisessä kannanotossamme. Samaan aikaan MOT:n selvitykset Suomen tekaistusta maaimagosta jolla on huijattu ulkomaalaisia opiskelijoita suomeen ja Suomen avointen työpaikkojen tilastollisesta väärinlaskennasta antavat meille kuvaa siitä miten maamme on syöksymässä syvempään ja syvempään taloudelliseen ja sosiaaliseen ahdinkoon.
Mikseivät sitten joukot herää? Miksemme ole jo yleislakossa kuten italialaiset toverimme vastustaessaan fasistista hallintoaan? Etenkin aikana jolloin tuntuu että somekuplamme täyttyvät yhä radikaalimmasta sanomasta, miksemme näe tuloksia kaduilla ja kabineteissa?
Tämän kaltaista tilannetta valottaa muun muassa Antonio Gramsci vankilapäiväkirjoissaan analysoidessaan yhteiskunnan päällysrakenteita:
“Siviiliyhteiskunnan päällysrakenteet ovat kuin modernin sodankäynnin juoksuhautojen verkosto. Sota-aikana joskus käy niin että tykistöhyökkäys vaikuttaa onnistuneesti tuhoavan vihollisen puolustuksen, vaikka oikeasti tulitus osuisi vain puolustuksen ulkokehään ja hyökkääjät joutuvat taas taisteluun yhä täysin kelpoista puolustusta vastaan. Samoin käy myös politiikassa, suurten taloudellisten kriisien aikaan. Kriisi itsessään ei saa hyökkääviä joukkoja järjestäytymään salamannopeudella ajassa ja paikassa; yhä vähemmin kriisi itsessään ei ole kykenevä luomaan taistelutahtoa joukoissa tyhjästä. Samoin puolustajat eivät ole kriisin aikana demoralisoituneet, eivätkä he automaattisesti hylkää asemiaan, edes raunioiden keskellä, puolustajat eivät menetä kuvitelmaansa vahvuudestaan tai tulevaisuudestaan. Tietenkään tilanne ei kriisin syntyessä säily samanlaisena kuin se oli, mutta on varmaa ettei tilanne synnytä samanlaista strategista muutoksen nopeutta ja selvää marssia eteenpäin jollaista cadornismin poliittiset strategistit odottaisivat”. (LANKA:n käännös Antonio Gramscin “Selections from the Prison Notebooks”, s. 235)
Mitkä ovat päällysrakenteet? – lyhyesti
Marxilainen yhteiskuntateoria näkee, että kaikkea yhteiskunnan poliittista elämää määrittelee kaikkein voimakkaimmin talouspohja, pohjarakenne, eli ne taloudelliset rakenteet jotka määrittävät yhteiskuntamme omistus- ja valtasuhteita.
Esimerkiksi kapitalistinen palkkatyön järjestelmä synnyttää automaattisesti kaksi poliittista voimaa ristiriitaisten luokkien välille. Työntekijät, eli proletariaatti, vaatii parempaa palkkaa ja parempia työoloja. Vastaavasti työpaikat omistavat kapitalistit pyrkivät palkkaamaan työntekijöitä jatkuvasti matalammilla palkoilla ja heikommilla panostuksilla työoloihin, jotta kapitalistin voitto-osuuksista ei kuluisi niin paljon näihin työvoiman “kustannuksiin”.
Samaan aikaan markkinataloudessa kapitalistit jotka eivät kurjista työoloja, eli jotka eivät “säästä” “tuotantokustannuksissa”, häviävät kilpailussa heille jotka johtavat työntekijöitään kurjemmin. Voimme tunnistaa siis palkkatyön ja markkinatalouden kahtena osana laajempaa yhteiskuntamme talouspohjaa eli kapitalismia.
Koska nämä järjestelmät luovat poliittisia vastavoimia, työväenliikkeen ja kapitalistien liikkeen, tulee yhteiskunta jatkuvasti ajautumaan kriiseihin joissa yhden luokan yliote ajaa yhteiskuntaa kohti toiselle luokalle sietämätöntä muutosta.
Tällä hetkellä voimme sanoa elävämme kapitalistisen liikkeen diktatuurin, yliotteen aikaa, kun historiallisen äärioikeistolainen suurpääoman intressejä puolustava hallitus rettelöi vallassa. Tämän rettelöinnin mahdollistavat uusliberaali kulttuuri sekä entiset työväenpuolueet ja ammattiliitot, jotka ovat hylänneet luokkataistelun ja hyväksyneet kollaboraation ja veljeilyn fasististen porvaripuolueiden kanssa.
Taloudellinen pohja siis synnyttää tällä hetkellä massiivista painetta työväelle järjestäytyä taisteluun oikeuksiensa puolesta kapitalistien sanellessa täysin omaehtoisesti ja röyhkeästi meille uuden työn ja yhteiskunnan ehtoja ilman todellista vastarintaa.
Talouspohja (pohjarakenne) on yhteydessä syvästi yhteiskuntamme päällysrakenteisiin. Esimerkkejä yhteiskunnallisista päällysrakenteista ovat konseptit, kuten kulttuuri, järjestöt, puolueet, valtio, luokkatietoisuus, mielipiteet, uskomukset, ennakkoluulot, rutiinit, tavat, tottumukset, koulutus, tietoisuus ja niin edelleen.
Taloudellinen pohja muovaa hitaasti mutta varmasti kulttuuriamme ja järjestöjä. Kun taloudellisia resursseja kertyy eniten kapitalisteille, he myös käyttävät näitä resursseja kulttuurin ylläpitoon joka tukee heidän ideologisia päämääriään. Eli esimerkiksi uusliberalismin kautta korostaa individualismia ja yksilöiden meriittiä.
Gramscin ylempänä mainitussa lainauksessa todetaan päällysrakenteiden luonteenpiirteeksi se, että kriiseistä huolimatta ne ankkuroivat yhteiskunnallisen kehityksen suunnan metaforisiin juoksuhautoihin. Taistelu oikeudenmukaisuudesta ei tällöin automaattisesti etene, kun päällysrakenteisiin ei ole kehittynyt riittävän voimakkaita työväen järjestöjä tai kun kulttuurillisesti ihmiset ovat vieraantuneita järjestäytymisen taidoista ja käytännöstä. Onkin ensimmäiseksi tapahduttava myötämielinen hidas kehitys päällysrakenteissa jotta talouspohjan ristiriitoihin pystytään kunnolla pureutumaan ja reagoimaan.
Ei siis riitä että tuomme joukkojen tietoisuuteen yhteiskunnan murenevan tilan, koska joukkojen käyttäytyminen, tottumukset ja uskomukset ovat hitaasti muuttuva asia. Aikana kun järjestäytymisen taidot on unohdettu ja taistelujärjestöt olemattomissa myös joukkojen kääntyminen näiden työkalujen puoleen vaatii suurempia ponnisteluja. Taisteluorganisaatiot ja luokkatietoisuus eivät synny yhtäkkiä tyhjästä, vaan on meidän tehtävämme rakentaa ne. Roomaakaan ei rakennettu päivässä; uuden järjestäytymiskyvyn ja vallankumouksellisen uhan rakentaminen on mahdollista mutta vaativaa.
Suuri tehtävä edessämme
Marxilaiset ymmärtävät, että historia ei tapahdu itsestään. Jokainen yhteiskunnan jäsen on kriisien aikana valinnan edessä: jäädäkö passiivisesti puolustamaan meitä kurittavaa hegemoniaa, ryhtyäkö sen aktiiviseksi taistelijaksi vai alkaa kaikista vaativimpaan koetukseen eli taisteluun yhteiskuntamme valtavirtaa vastaan paremman yhteiskunnan puolesta.
Joka päivä askelia paremman maailman puolesta otetaan: joku avaa marxilaisen teoksen sivuja ja tuo siinä esitettyjä ideoita käytäntöön; joku toverimme ja jokin organisaatio jossain kehittyy taistelussaan paremman maailman puolesta.
Harvojen marxilaisten joukossa juuri sinun panoksesi seuraavien vuosien aikana voi olla se korsi, joka katkaisee kamelin selän tuoden eteemme ne ratkaisut jotka taas vuosien päästä kulminoituvat vallankumoukseen sosialismin puolesta.
Mutta sokeaan taisteluun ei tarvitse ryhtyä, sillä ymmärrämme jo monet liikkeemme kehityksen tarpeet joiden puolesta jokainen toveri voi omissa organisaatioissaan ja omilla alueillaan taistella.
Ensiksi, tarvitsemme kuria. Kuinka moni meistä voi sanoa, että on aidosti osa organisaatiota joka kykenee jalkauttamaan taistelutahtoisen ja -kykyisen joukon tovereita sen päämääriä ajamaan? Montako toveria teidän organisaationne pystyy juuri nyt jalkauttamaan kaduille puhumaan kampanjoistanne? Tämän joukon kasvattaminen, heidän järjestäytymistaitojensa ja kurin kehittäminen ovat perustavanlaatuisia toimintoja joita voi aina harjoittaa lisää.
Uusia tovereita saavutamme jalkautumalla aktiivisesti kampanjoihimme, olemalla esillä kaduilla ja somessa ja vastaamalla joukkojen tarpeisiin esimerkiksi ruoka-avun järjestämisellä. Olemassa olevien toverien taitoja ja kuria kehitämme toimintaa harjoittamalla ja kouluttamalla. Jokainen meistä on matkalla kehitykseen: Jos et tiedä jotain, anna toisen opettaa. Jos tiedät jotain, opeta.
Toiseksi, tarvitsemme linjataistelua. Tartu kirjaan (esimerkiksi LANKA:n verkkosivujen lukulistalta), tee vankkumattomasti ja rohkeasti toimintaa, uskaltaudu pois mukavuusalueelta. Opi lukemalla, opi toiminnan kautta. Kritisoi ja pyri kehittämään toimintaa uusien oppien ja kokemusten myötä.
Taisteluorganisaatiot on revittävä liikkeelle niiden juurtuneista toimimattomista uskomuksista ja tavoista. Joukkojen on uudelleen opittava miten järjestäytyä, eli miten siirtyä passiivisesta yhteiskunnan seuraajasta aktiivisen muutoksen toimijaksi.
Kommunistiset puolueet on puhdistettava linjoista ja ryhmittymistä jotka passiivisuudellaan sabotoivat oman puolueen toimintaa. Liikkeemme uuden linjan on oltava: ei työtä, ei valtaa. Demokraattisen sentralismin kautta enemmistölinja on tuotava kaikissa kommunistisissa puolueissa käytäntöön jokaisen toverin toimesta. Puoluekuria ja demokraattisen sentralismin periaatteita vastustavalla passiivisella toimimattomuudella tai aktiivisella linjan sabotoinnilla on oltava seurauksia, jotta demokraattinen sentralismi siirtyy periaatteesta aidoksi puolueen käytännön toimintamalliksi. Kommunistisia puolueita Suomessa ei siis mielestämme vaivaa väärä valta-analyysi, vaan puoluekurin puute ja kyvyttömyys saada jokainen jäsen toimimaan demokraattisen sentralismin mukaisesti.
Vasemmistoliiton piirien, osastojen ja hallituksen kaltaiset kollaboratiiviset mutta toiminnallisesti aktiiviset toimijat taas on linjataistelun kautta puhdistettava porvarillisesta antikommunismista, jotta Vasemmistoliittoa voitaisiin pitää työväen puolueena eikä vaan porvarivaltaa hyödyttävänä hallittuna oppositiona. Vasemmistoliiton vankka antikommunistinen historia ja toimintamallit, sekä jäsenyyden kieltäminen muissa puolueissa (joka on ollut alun perin antikommunistinen taistelutaktiikka), luultavasti juurtavat puoluetta linjamuutoksia vastaan, mutta näemme että Vasemmistoliiton kommunistiset toverimme voivat toimia radikalisoivana pipelinena aidosti luokkatietoisiin toimijoihin, samalla tavalla kuin jokainen kommunistinen toverimme jokaisella työpaikalla ja muissa kansalaisjärjestöissä pyrkii aina radikalisoimaan toimintaympäristön aktiiveja. Liikkeemme myös aidosti hyötyy siitä, kun porvarijärjestöissä järjestäytymistaitoja kerryttäneet toverit tuovat osaamisensa radikalisoiduttuaan myös meidän käyttöömme.
Missä toimintaympäristössä ikinä oletkaan, mikä yhteiskunnallinen tilanne ikinä onkaan, voit aidosti saavuttaa muutosta opiskelulla, kurilla ja linjataistelulla. Vaikka et olisi jäsenemme tai täysin allekirjoittaisi kaikkia arvojamme tai halua toimia osana verkostoamme, LANKA -verkosto on aina olemassa myös sinua varten kouluttamassa ja jakamassa resursseja progressiivisen muutoksen toteuttamisesta.
Analyyseihimme ja resursseihimme voi tutustua osoitteessa https://lankaverkosto.fi/
Jos olet yhä epävarma mitä tehdä tai mistä aloittaa, niin ole meihin yhteydessä info@lankaverkosto.fi
Pohditaan yhdessä maailman muuttamisen toimintatapoja. Opitaan toisiltamme. Missä ympäristössä taisteletkin, aina on jotain mitä tehdä paremman maailman puolesta. Meillä ei ole muuta menetettävää kuin kahleemme! Toveri, järjestäydy!
LANKA -verkosto, 18.12.2025
Artikkelia muokattu 18.12.2025 klo 18:44.
« Tule mukaan kehittämään Resurssipankkiamme!
-
LANKA -verkosto talvilomailee 22.12.2025-3.1.2026 »